*

AnjaKuoppa

Suomelle, Pohjantähti

Helsingin Musiikkitalo muuntui ooppera-areenaksi, johon Kokkolan Oopperayhdistys nostatti Giacomo Meyerbeerin Pohjantähti-oopperan. Ooppera on lahja Suomen juhlavuoteen, sillä tarinan päähenkilö Pietari Suuri nai suomalaisen (?) Katariinan.

Pohjantähti sai suomalaiset kantaesitykset, ensin Kokkolassa ja nyt Helsingissä. Meyerbeerin oopperasävellystä taitaa olla turha ryhtyä arvioimaan näin vuosien jälkeen (elovuodet 1791-1864), mutta on sanottava, että oopperassa on musiikillisia aineksia tsaarillisiin palatsitanssiaisiin, rytmikkäisiin marsseihin ja se vaatii tasokkaita laulajia ja kunnollisen orkesterin.

Tasokkaita laulajia ja tasokas orkesteri olivat läsnä. Kun Sakari Oramo on kapellimestarin paikalla, taidetta ja tasoa on. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja Oramo tekivät kunniaa Meyerbeerille. No, ooppera on iloinen kasa lauluja ja tunteita, siinä on kaikkea oopperan elementtejä: komeita lauluja, komeita kuoro-osuuksia, taiturimaisia aarioita ja koristeellinen aikakausi.

Koloratuurisopraano Anu Komsi Katariinana oli illan ehdoton tähti. Hänen huimat trillinsä ja ”venytetyt” ylä-äänet soivat nautittavina. Yleisö sai haluamaansa loistoa. Pietarin roolin laulaneella Michael Leibundgutilla oli matalan matala pehmoinen basso, kauniisti alaäänissä soiva. Tämän esityksen miestähti oli mielestäni bassobaritoni Heikki Kilpeläinen. Hänen äänensä on ehyt, kantava ja siinä on volyymia oopperaroolin kepittämiseen.

Kokonaisuutena kaikki nimiroolien laulajat saivat Meyerbeerin soimaan ja tekivät oopperasta muhkean oopperan kaikkineen. Tenorin roolin veti Herman Wallén, ja hyvin vetikin.

Mutta sankarin osa tässä esityksessä menee Sakari Oramolle. Hän piti esityksen koossa ja osasi luoda tunnelman, johon oli helppo lähteä mukaan. Innostusta, huumoria ja tarpeellista vakavuutta…

Musiikkitalon lavalle oli rakennettu oopperalava. Miksei. Ainakin esitys soi kutakuinkin demokraattisesti myös takana istuvien korville eli hyväksytään. Sen sijaan oopperan seuraaminen oli työlästä (kun sen kuuli ensimmäistä kertaa ja ranska muutenkin) puuttuvien tekstien takia. Olisi ollut kiintoisaa seurata koko tekstitys. Muutama tekstiavaus sinne ja tänne eivät riittäneet. Kuulija voi myös kysyä, olisiko oopperaa voinut vähän lyhentää? Lopputurnaus tuntui pitkältä, ehkä myös puuttuvien tekstien takia. Tuntui, että asioita tapahtui deus ex machina -periaatteella.

Kokkolan Oopperayhdistys ansaitsee kiitokset Pohjantähden tuomisesta lavalle. Oopperan kokeneet muistavat musiikin, juonesta viis. Varmaa on, että joku sanoo pompöösi, sekalainen, aikansa tuote ja niin edelleen. Giacomo Meyerbeer sävelsi sitä, mitä moni haluaa kuulla: upeita aarioita, volyymia säästelemättömiä kuoro-osuuksia, marsseja, tansseja ilman tragedioita. Taitaa istua hilpeään lauantai-iltaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset