*

AnjaKuoppa

Sibelius laajeni ja terästyi monumentiksi Lahdessa

  • Konsertti-illan odotuksen kauneutta Sibeliustalossa Lahdessa.
    Konsertti-illan odotuksen kauneutta Sibeliustalossa Lahdessa.
  • Täyttymys. Göteborg ja Rouvali täyttivät sielun.
    Täyttymys. Göteborg ja Rouvali täyttivät sielun.

Lahti, Suomi ja maailma nauttivat 18. Sibelius-festivaalista Suomi 100 -merkeissä. Tähtivierailija on tänä vuonna Göteborgin sinfonikot, jonka tuore ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali esittäytyi ensimmäisen kerran orkesterinsa kanssa parhaalla mahdollisella hetkellä ja paikalla.

Ohjelmassa perjantaina 1. syyskuuta oli harvoin kuultu Jean Sibeliuksen Metsänhaltija (Skogsrået) op. 15, Satu op. 9 ja sinfonia numero 5 Es-duuri op. 82. Siinä nimet, joihin sisältyy paljon tulkintatraditioita, analyyseja ja viisaita mietteitä. Tulkintataakkaa riittää (kuten tietysti kaikissa suurissa klassikkoissa).

Rouvalin edessä ja takana oli siis paljon odotusta. Ensikokemus Metsänhaltijasta tulee leimaamaan teosta aina. Rouvalin vedossa Sibeliuksen sävellysailahtelut tuntuivat nerokkailta, ilmeikkäiltä ja eläviltä. Voisiko sanoa, että kyllä sähikäinen sähikäisen tuntee. Siis Rouvali loi Metsänhaltijasta tunnelatauksen, jonka kuulisi uudelleen.

Konsertin alkupuolen toinen teos oli tutuista tutuin Satu. Vaan eipä ollutkaan ihan tuttu, sillä Rouvali yllätti kaikki jatkamalla tauotta suoraan Satuun, mitä nyt rummut kolisivat vähän väliin. Myönnetään, että meni tovi ennen kuin tajusi olevan Sadun matkassa. Sibeliuksen juhlavuonna Sakari Oramo ja BBC:n orkesteri soittivat kauniin, kuulaan, aamuautereisen Sadun. Rouvalin Sadussa oli intohimoa, rohkeaa paatosta ja iltamustaa tunnelmaa. Tämä Satu kupli suomalaista alkuvoimaa. Vastakohtana soivat Sadun hienon hienot jousiosuudet, joista erottui veden kulku silkkisessä sannassa. Tai niin voi kuvitella. Sadussa on otettavaa.

Itse asiassa nerokas ratkaisu luoda elämys elämyksen päälle; kysehän on tunnelmaisista teoksista ja luonnon luotauksesta.

Ensimmäisestä tahdista alkaen Göteborgin sinfonikot hämmästytti soinnillaan, täyteläisellä, tummalla. Aistinvaraisesti tietää, että sinfonikoista irtoaa räjähdys ja voima siinä kuin hienosyiset pianissimotkin. Voi vain iloita kaikkien puolesta, että tämä suurenmoinen orkesteri luo yhdessä Santtu-Matias Rouvalin kanssa tulkintoja. Uuden sukupolven tulkintatahto, nuoruuden usko ja uskallus luoda oma jälki suuriin musiikkeihin tullevat viitoittamaan sinfonikkojen ja Rouvalin yhteistä taivalta.

Sibeliuksen viides oli jälleen kerran paras sinfonia (väliin kukin vuorollaan!). Rouvali loi taidokkaan linjan alusta loppuun ja piti jännityksen yllä viimeisiin vasaramaisiin jymähdyksiin. Viides sinfonia oli 50-vuotiaan Sibeliuksen mestariteos, jonka 30-vuotias kapellimestari johti Sibeliukseen erikoistuneen orkesterin kanssa. Rouvali saatteli maailmaan Viidennen, joka oli intohimoinen, lämmin, suuri ja avaruuteen yltävä. Andanten kauniit kaaret kasvoivat volyymiin, jonka ote piti viimeisiin lyönteihin. Hienosti rakennettu kokonaisuus.

Konserttielämys on aina yhdenkertainen. Mutta tämä perjantainen Sibeliuksen juhlaviikon konsertti todistaa Santtu-Matias Rouvalin kasvukyvystä lahjakkuuden ohella. Hänellä on ainutlaatuinen sisäinen näkemys, jonka mukana haluaa kulkea musiikkiin. Temperamentti, säihkyvyys, uskomaton rohkeus ja oman tien kulku viitoittavat hienoon tulevaisuuteen. Suomalaiset voivat olla kansallisesti ylpeitä, että maineikas Göteborgin sinfonikot on valinnut Rouvalin omakseen. Syystä.

PS. Taputimme, tömistimme, ja kaikkea odotuksin ylimääräisen kuulemiseen. Ei tullut. Rouvali ilmoitti aseistariisuvasti, että sellaista ei ole valmisteltu. Seuraavalla kerralla sitten…

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset