AnjaKuoppa

Komisario Palmu kiipesi näyttämölle

Ensimmäistä kertaa Mika Waltarin luomus, arvoisa komisario Palmu valloitti näyttämön Helsingin Kaupunginteatterin uudessa syksyssä. Näyttelijä Mikko Kivinen puki ylleen komisarion liituraidan ja knallin, ja kaksi suomalaisten rakastamaa tyyppiä kohtasivat: Palmu ja Kivinen.

Ohjaaja Joel Elstelällä on varmasti ollut pohtimista, miten rakentaa salapoliisiromaani kulkemaan näyttämöllä. Katsojillahan on takaraivossaan Palmu-elokuvat ja tietenkin Waltarin kirjat.

Kun Palmun kerran marssittaa näyttämölle, varmasti juuri Komisario Palmun erehdys on hyvä valinta. Kirjassahan on mainiot karikatyyrit, ja sen ihmisissä on näytelmällistä särmää. Oma suosikkini on aina ollut Amalia Rygseck, vanhan hullun naisen kekseliäisyys, ja sen vastapainona Palmun hitaasti nopea toiminta.

Millainen Palmu pasteerasi näyttämöllä? Mikko Kivisellä on raamia Palmuun, mutta mitä odotimme itse asiassa? Komediallista Palmua, Jopia uudestisyntyneenä, isällistä ja kaiken hallitsevaa komisario-hahmoa vai jotain aivan uutta? Millainen Palmu Kivinen on?

Ensi-illassa komisario Palmu haki vielä viimeisteltyä suoritusta. Kivisen ja Elstelän luoma Palmu on rakennettu itsenäiseksi, traditiosta irtautuvaksi hahmoksi. Jahka Kivinen saa Palmuunsa notkeutta ja letkeyttä, näyttämöllä uudenlainen Palmu.

Komisario Palmulla on tämän kansakunnan muistissa melkoisen suuret saappaat, joiden täyttämiseen tarvitaan uusia Palmuja, jotta herra jaksaa elää myös 2000-luvulla.

Amalian roolissa asusti Leena Uotila. Hänen Amaliansa oli mainio, konventioista kiinni pitävä vanhoillinen räksyttävä vanhapiika. Roolin veto näytelmän läpi oli rikkeetön, ärsyttävää äänenkäyttöä myöten. Tällaisia riivinrautoja on oikeastikin olemassa.

Koko näytelmän kirkkaana ja kantavana tähtenä loisti Batler alias Eero Saarinen. Hänen Batlerinsa oli roolina valmis. Kaikille nöyristelevä, kaikenlaista tietävä kyyristelevä Saarinen oli se mikä pitääkin, liero.

Kirjassa ja siis myös näytelmässä on paljon henkilöitä, joista valtaosa päästettiin myös näyttämölle. Komisarion apulainen Kokki on Waltarin lahja hauskuudelle ja hänen hahmoaan odotettiin kovin näyttämölle. Kokin Risto Kaskilahdelle ei kuitenkaan irronnut omaa tilaa, mikä oli pettymys.

Sama koskee myös komisarion apulaista Virtaa, vaikka hänellä onkin juonellisesti enemmän roolia. Iikka Forssin Virta jäi vähän äänettömäksi, hänkin. Komisarion tiimi on aina Palmu-kirjojen kantava elementti, ja tästä syystä trion toiminta on kiinnostavaa. Mutta valinnat ovat makuasioita, ja tämän näytelmäversion Rygseckin perheen jäsenten näyttämöristeilyssä oli koettavaa.

Rykämö-Rygseckien perheen juoppolammas Aimo Rykämö sai muuten erinomaisen tulkinnan Antti Peltolan tekemänä. Hänen roolissaan oli irtonaisuutta ja helppoutta, tekemisen menoa ja perisuomalaista juomari-iloittelua.

Millainen muistijälki? Erinomainen Sari Salmelan puvustus, erinomainen Katariina Kirjavaisen lavastus ja kaunis näyttämökokonaisuus, jossa Palmu-kirjan väki elää murhetta ja rakkautta.

Rooleissa

Komisario Palmu – Mikko Kivinen

Virta – Iikka Forss

Batler – Eero Saarinen

Kokki – Risto Kaskilahti

Erik Vaara – Pekka Huotari

Hagert – Tom Wentzel

Amalia Rygseck – Leena Uotila

Alli Rygseck – Aino Seppo

Bruno Rygseck – Jari Pehkonen

Lääkäri – Petri Palo

Airi Rykämö – Vappu Nalbantoglu

Kirjailija Laihonen – Kalle Pylvänäinen

Aimo Rykämö – Antti Peltola

Irma Vanne – Vuokko Hovatta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset