AnjaKuoppa

Elämäniloinen barokki soi Janakkalassa

  • Barokki on osa Janakkalan kesäkuuta.
    Barokki on osa Janakkalan kesäkuuta.
  • Mala Punican kiitoshetki. 
Yleisö aplodeerasi seisten.
    Mala Punican kiitoshetki. Yleisö aplodeerasi seisten.
  • Helsingin Barokkiorkesterin esittäjien
kiitosvuoro. Urkuri Ilpo Laspas äärimmäisenä
oikealla.
    Helsingin Barokkiorkesterin esittäjien kiitosvuoro. Urkuri Ilpo Laspas äärimmäisenä oikealla.

Kesäkuun loppu ja Janakkalan Barokki kuuluvat yhteen. Niin tänäkin vuonna.

Kolmipäiväinen Helsingin Barokkiorkesterin järjestämä festivaali oli parasta barokkia: urkumusiikkia, yhtyesoitantaa, laulua ja musiikki-irrottelua.

Ensimmäisessä konsertissa urkuri ja Helsingin Barokkiorkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen konsertoi otsikolla William Byrd 475 vuotta.

Dietrich Buxtehude oli lauantaisen konsertin nimisäveltäjä, mutta oli mukaan mahtunut muutakin. Barokkiyhtyeessä soivat viulut (Tuomo Suni ja Aira Maria Lehtipuu), alttoviulu (Krishna Nagaraja), viola da gamba (Mikko Perkola), violone (Ilkka Heinonen), luuttu (Eero Palviainen) ja cembalo (Aapo Häkkinen). Illan Buxtehuden soittaja oli urkuri, cembalisti Ilpo Laspas.

Ilpo Laspaksen tulkitsema Buxtehude on elävä, ilolaulua elämälle rakentava säveltäjä. Ehkä kynttilänä konsertista jäi mieleen päättökappale Buxtehuden Preludi C-duuri, BuxWV 137.  Ei voi kuin ihailla säveltäjää, joka luo C-duurista suurempaa musiikkia. Ilpo Laspas soitti tämän hilpeän preludin ilolla ja tunteella, väljästi ja persoonallisesti. Forten rakastajat saivat nauttia Laspaksen tulkitseman preludin loppufraasieta estotta.

Laspas kertoo konsertin esittelyssä Buxtehuden ostinatoista, joille hän rakensi teoksiaan. Laspas todella teki Buxtehudelle ostinatoille oikeutta. Passacaglia d-molli soi kuin elämä, hitaan tanssillisesti. Janakkalan kirkon barokkiurkujen mahti valui majesteettisesti kirkkosaliin.

Barokki-instrumentaalimusiikki kaikui Buxtehuden urkuteosten välissä. Johann Heinrich Schmelzerin kaksi sonaattia vuodelta 1662 olivat todella kaunista kuultavaa. Vähemmän tunnettu itävaltalainen 1600-lukulainen viulisti ja hovikapellimestari osoittautui notkeaksi rytmien rakentajaksi ja siis mainioksi löydöksi – uutta barokkia jälleen. Ja hieno säveltäjävastapari konserttiin.   

Barokkiyhtyeen yhteissoitossa on sitä jotakin, mikä pitää otteessaan. Kuulija nautti kitkattomasta, yhteennivoutuneesta soitosta, sen hyvin rakenntuista rytmeistä ja ilmeikkäistä sävyistä. Suomalainen barokkisoitanta on huippua.

Kansan tapaan…

Perinteisesti Janakkalan Barokissa on kansanmusiikkia, niin nytkin seuratalon hirsien suojissa. Yleisö sai tuta uutta tulemistaan tekevästä jouhikosta ja Ilkka Heinosen ryydittämästä menosta. Mitä sanoa vanhemmasta kansanmusiikista, vanhoista tansseista ja ennen kaikkea hämäläisestä kansanmusiikista mestarien käsissä?

Helsingin Barokkiorkesterin maallisemmat taidot, siis kansanmusiikin tulkinnat, jäävät kyllä mieleen vaikka ilman teosten nimiä. Perinteisesti yleisö pidetään paikoillaan tihenevillä tahdeilla, soittamisen tekniikalla ja ennen kaikkea sydämellä. Tämän illan rento soittajajoukko toteutti viimeistä nuottia myöten.

Ehkä illan tähti tähtien joukossa oli Aira Maria Lehtipuu, jonka viulu oli ketterää ketterämpi kirittäjä ja vauhdinpitäjä. Rentona pysynyt roka Lehtipuun kädessä oli mahtavassa vedossa. Klassisella tekniikalla soittavat nostattivat kansanmusiikin uuteen ulottuvuuteen.

Keskiaikaa Italiasta

Laulu- ja soitinyhtye Mala Punica johtajanaan Pedro Memelsdorf täytti kirkon 1300- ja 1400-lukujen italialaisella musiikilla päätöspäivänä sunnuntaina. Padova, Napoli, Milano ja Firenze edustivat tässä konsertissa ”keskiajan avant-gardea”, josta Mala Punica tunnetaan.  

Sävellyksistä ja sanoista jäi mieleen tätä päivää puhutteleva pakolaisen ja erityisesti naisen asema, jota 600 vuotta ei ole muuttanut. Pakolaisuus on surua ja ahdistusta myös tänään.

Erinomaisesti valitut keskiajan säveltäjät olivat kiinnostava kokonaisuus. Johannes Ciconia, Matteo da Perugia, Fransesco Landini ja Paolo da Firenze ovat jättäneet elävää musisoitavaa tällekin päivälle!

Sopraano Barbara Zanichelli, mezzosopraano Markéta Cukrová, tenori Raffaele Giordani sekä yhtyeen muusikot Helena Zemanova, José Manuel Navarro ja Pablo Kornfeld saivat yleisöltä aplodit seisoen. Eikä perusteetta.

Laulajien notkeat, pieniin vivahteisiin taipuvat äänet soivat täyteläisinä antaen äänen keskiajan maallisille ja myös taivaallisille ajatuksille. Loistava tekniikka mahdollistaa monimuotoiset tulkinnat ja rajattoman paneutumisen teosten sanomaan. Miten sen sanoisi: hienoa, että maalaiskirkossa voidaan kokea maailmankuulun yhtyeen harjaantuneet tulkinnat ja elegantti konserttikokonaisuus.

Janakkalan Barokilla on ehdottomasti paikkansa kesäkonserttien joukossa - Helsingin Barokkiorkesteri avarsi jälleen vanhan musiikin maailmaa.

 

Janakkalan Barokki. Vanhan musiikin festivaali 26-28.6.2015 Janakkalan kirkossa.

www.hebo.fi

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset