AnjaKuoppa

Äänekäs hiljaisuuden maalari -

  • Sisäkuva taiteilijan kodista 1905. Ateneum. Kuva Amos Anderson.
    Sisäkuva taiteilijan kodista 1905. Ateneum. Kuva Amos Anderson.
  • Sisäkuva, Rafbeks allé 1894. Göteborg Konstmuseum. Kuva Amos Anderson.
    Sisäkuva, Rafbeks allé 1894. Göteborg Konstmuseum. Kuva Amos Anderson.
  • Sisäkuva, piano ja mustiin pukeutunut nainen, Strandgade30 1901. Ordrupgaard Kööpenhamin. Kuva Amos Anderson.
    Sisäkuva, piano ja mustiin pukeutunut nainen, Strandgade30 1901. Ordrupgaard Kööpenhamin. Kuva Amos Anderson.

Amos Andersonin taidemuseossa on tanskalaisen taidemaalari Vilhelm Hammershøin teosnäyttely – ensimmäistä kertaa Suomessa. Esillä on kaikkiaan parikymmentä työtä vuosilta 1883-1916. Perusnäyttelyissä kävijälle Hammershøi lienee kohtalaisen tuntumaton, syyttä.

Hammershøitä kuvataan näyttelyn otsikon Hiljaisuuden maalari mukaisesti hiljaisuuden kuvaajaksi. Totta, esillä on interiöörejä, joissa on niukka kalustus ja joskus ihminen selkäpuolelta kuvattuna. Teosesittelyssä näyttelykuraattori Timo Valjakka kertoo, että Amoksen näyttelyteokset on valittu kuvaamaan taiteilijan kehitystä ja hänen taiteensa luonnetta.

– Näyttelytiloista on poistettu kaikki katsomista häiritsevä. Seinät on maalattu näyttelyä varten vaaleanvihreiksi. Tämä on tietoinen valinta, sävytys ja mittasuhteet ovat sopusoinnussa maalausten kanssa, Valjakka toteaa.

Näyttelyn ovat suunnitelleet Timo Valjakka ja taidemaalari Paul Osipow Amos Andersonin henkilökunnan kunssa.

Huone, huone ja huone

Vaikka teosmäärä ei ole suuri, se kattaa Vilhelm Hammershøin tuotannon kaaren. Varhaisin työ on 19-vuotiaan taitelijan Maatila veljeni lähellä vuodelta 1883 ja viimeisin Rabbiinien seminaari vuodelta 1912-13.

Tähän aikaväliin katsojan mielessä mahtuu mielikuvissa laaja sisältö, joka jää elämään verkkokalvoilla. Hiljaiset, ruskeat huoneet ovat vaimeudestaan huolimatta äänekkäitä ja pakottavat katsojan katsomaan. Valokuvamaiset otokset siveltimen vetoina kertovat huoneista, sisustuksista, vanhasta ajasta viime vuosisadan vaihteissa. Kuvakavalkadi sisältää myös rakennuksia ja harvakseltaan ihmisiä.

Kaikissa tauluissa keskeinen elementti on valo, auringon läikkä, ikkunan valo, avoin ovi – valo luo merkityksellisyyden taulujen elementeille. Jos interiöörejä tarkastelee nykyhetken sisustajan silmin, ne ovat esikuvallisen rauhallisia ja niissä kalusteilla ja esineillä on paikkansa. Vähemmän on enemmän.

Mieleenjäävä teos on sisäkuva, Rafbeks allé vuodelta 1894. Ainoa teos, jossa on punaista, punainen, koristeseinäinen sali, piironki, peili ja lipasto ja hiljaisuus. Valon läike kullatuilla seinäkoristeilla.  Tai sisäkuva, Punssimalja vuodelta 1904. Pöytä, tuolit ja piironki, jonka päällä punssimalja ja hiljaisuuden harmonia. Elämä on kuitenkin läsnä. Hiljaisuudella on monta ääntä, jonka odottaa kuuluvan toisista huoneista.  

Tuntuu hyvältä katsoa täydellisiä kuvia noin sadan vuoden takaa. Ja ymmärtää hitaasti, miksi hän on Euroopan kuuluisia pohjoismaisia kuvataiteilijoita. Hiljaisuuden mestari puhuttelee.

Amos Andersonin näyttelyyn teokset on lainattu tanskalaisista, ruotsalaisista, saksalaisista ja englantilaisista kokoelmista. Suomesta esillä on yksi maalaus, Ateneumin kokoelmista Sisäkuva vuodelta 1905.

Näyttelystä on koottu näyttelykirja Hammershøi. Hiljaisuuden maalari. Stillhetens målare. Näyttelykirjan on kustantanut SKS.

 

Näyttely on avoinna 18.5.2015 saakka. www.amosanderson.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset